ULKOILU JA URHEILU
Urheilun lajivalikoimaan tulee ilmastonmuutoksen myötä muutoksia. Kokeile lajeja, joita kohta ei voi joka vuosi harrastaa. Nouse suksille, pistä luistimet jalkaan. Sisäurheilulajit on helppo siirtää meren rannoilta jäähalliin tai palloiluhalliin, mutta hiihtoputkia ei kaikille riitä. Luistella voi tulevaisuudessakin, mutta ei taivaan alla, eikä varsinkaan meren jäällä.
Suuntaa ulkoilemaan rantareiteille, jotka kohta peittyvät mereen. Helsingissä rannat on toistaiseksi varattu julkiseen käyttöön, mutta merenpinnan nousun myötä monista rannoista tulee yksityisiä. Ota siis pyörä, lenkkitossut tai koira ja sinulla on vielä 130 kilometriä rantareittiä ajettavana tai hölkättävänä. Iloitse siitä. Tulevaisuudesta iloitsevat vain ne, joilla on rantatontti odotettavana.
Uinti
Helsingin rantaviiva tarjoaa lukuisia uimarantoja ja pulahduspaikkoja. Nyt kannattaa nauttia Helsingin uimarannoista. Ne ovat julkisia, kaikille avoimia keitaita kesäiseen Helsinkiin. Meren pinnan nousu uhkaa siirtää rantaviivan yksityisille maille. Nykyisistä julkisista rannoista moni katoaa, kun julkinen tila jää meren alle.
Talvisin monella rannalla toimii avantouimapaikka. Tämä koleaan veteen pulahtaminen on oikea terveyspommi. Kokeile ennen kuin lauhat talvet vievät avantouimisen jäisen terän!
Jo nyt myrkyllinen sinilevä on rantojen käytön uhka. Vesien lämpenemisen myötä sinilevistä on tullut jokavuosinen kiusa. Ihmisille se aiheuttaa pahoinvointia, ihottumaa, päänsärkyä, jopa hermostollisia oireita. Koiran sinilevä voi jopa tappaa.
Sinilevät esiintyvät niin järvien, jokien kuin meren äärellä. Sinilevän määrä ja sijainti vaihtelee, eikä täysin osata ennustaa koska levää olisi tiedossa eniten. Sitäkään ei voi ennakoida, mistä sinileväkasvustoista erittyy hermomyrkkyä, joten kaikkea sinilevää pitää varoa. Sinilevä näyttää viihtyvän matalissa lahdissa ja niiden rannoilla, mutta yhtä hyvin mereltä ajautunut sinileväkasvusto saattaa estää avoimemmalla ja viileämmällä paikalla sijaitsevan rannan käytön.
Pääkaupunkiseutulaiset ovat jo tottuneet hakemaan päivittäin tietoa sinilevätilanteesta päättääkseen, minne tänään voisi lasten kanssa mennä. Helsingin kaupungin uimarantojen uimavalvojat päivittävät verkkoon tietoa siitä, miltä levätilanne kulloinkin näyttää. Niille rannoille, joille usein tulee sinilevää, kannattaa mennä ajoissa touko-kesäkuussa, muutoin saattaa jäädä uimareissu kokematta.
Uimarantoja uhkaavat myös tulvat. Runsastuneet sadevedet ovat ilmastonmuutoksen seurauksena liikaa Helsingin katuviemäriverkostolle, joka on osissa Helsinkiä kontaktissa jätevesiviemäriverkostoon. Joidenkin rantojen vesissä on mitattu ulosteperäisiä bakteereja ja rantoja on joutunut käyttökieltoon, kun jätevesiä on rankkasateiden yhteydessä päässyt mereen.
Hiekkarantoja uhkaa myös merenpinnan nousu, joka peittää koko joukon nykyisistä uimarannoista muutaman vuosikymmenen kuluessa. Uutta hiekkaakaan ei Helsingin edustalla juuri muodostu tulevaisuuden rantaviivojen tuntumaan, koska aallokon voima tai liikkuva jäämassa ei riitä jauhamaan kiviä hiekaksi tarpeeksi nopeasti. Osa Helsingin nykyisten hiekkarantojen hiekasta onkin laivattu paikalle kaupungin rakentamisessa betoniin käytettäväksi. Hietaniemen uimarannan hiekka nostettiin merenpohjasta Pihlajasaaren tienoilta tai tuotiin hiekkajaaloilla kaupungin ulkopuolelta ennen kuin kaupunkilaiset valtasivat aidatun hiekkavaraston uimarannakseen 1920-luvun puolivälissä.
Purjehdus
Purjehdusta kannataa ehdottomasti harrastaa, kun purjehduskausi pitenee talvien lyhenemisen myötä. Väylät syvenevät, joten pääset samalla kölillä uusiin paikkoihin. Saaret ovat tietysti pienentyneet. Tarvitset toki uuden merikortin, joka näyttää mistä entisistä saarista on tullut pinnanalaisia kareja. Pääseekö purjeveneellä useampaan paikkaan, kun meren pinta nousee? Niinhän sitä luulisi. Nouseva merenpinta peittää alleen maata, puita ja rakennelmia, joista tulee uusia kareja veneiden väisteltäväksi. Merikortit on siis uusittava entistä useammin ja rantojen lähellä pitää olla entistä tarkempana.
Pursiseurat on suunniteltava ja sijoitettava uudestaan. Osaan luonnonsatamista alkaa päästä isommallakin veneellä. Missä vesi on peittänyt laakeaa kalliota, kivikkoa, pensaikkoa tai puita, vene jää kauas matalasta rannasta. Uponnut saunarakennuskin voi osua rantautujan tielle. Ponttonilaiturit toki kelluvat uuteenkin sijotuspaikkaan. Tarvitseeko venettä enää laittaa talviteloille, kun meri ei ehkä enää jäädy? Joinain vuosina tarvitsee, etkä voi ennalta tietää, onko tämä niitä vuosia. Purjehduskausi jatkuu pidempään ja alkaa aikaisemmin, mutta jäätalvia tulee yhä. Vuosien väliset erot ovat tulevaisuudessa suuria ja talven kylmin jakso voi osua yhtä hyvin joulukuulle kuin maaliskuullekin. Mastonnostajaisten ajoitus muuttuu siis yhä arvaamattomammaksi, kun takatalvi voi vielä iskeä.
Jäättömien talvien välissä tulee tuimiakin pakkasia. Pakkastalvia tuo pohjoisten ja eteläisten ilmavirtausten yleistyminen Suomessa perinteisesti vallinneiden länsituulien sijaan. Napapyörre ja suihkuvirtaus tuovat napaseudulta kylmää yhä etelämmäksi, vuonna 2021 aina Texasiin asti. Ilmastonmuutoksen myötä pohjoiselle Atlanttille lämpöä kuljettava Golf-merivirta on heikentynyt jäätiköiden sulamisvesien takia. Helsingin lämpötilat uhkaavat siis pudota lähemmäksi saman leveysasteen yleistä tasoa, siis Alaskan ja Etelä-Grönlannin tasolle. Toisaalta ilmaston lämpeneminen on nopeinta napaseuduilla, ainakin vuoden keskiarvon mukaan laskettuna. Ehkä se kompensoi Golf-virran heikkenemistä vähän.