INFRASTRUKTUURIRETKI
Tee tutkimusmatka Helsingin uhanalaiseen infrastruktuuriin. Ilmastonmuutos muuttaa kaupunkia enemmän kuin tulisit kuvitelleeksi. Jotkut kohteista on pakko nähdä juuri nyt, monien tulevia vaurioita voi jo ennakoida. Ole kaukonäköinen. Ole edellä aikaasi. Kerää itsellesi infrastruktuurimuistot, joiden arvo vain nousee. Voit kertoa lapsenlapsellesi vuosikymmenten kuluttua, kuinka sinun Helsingissäsi oli vielä hiilivoimala, kuinka metro ajoi maan alla ja kuinka maailmassa vielä oli sellaisiakin Albert Edelfeltin maalauksia, jotka tulvavesi sittemmin homehdutti ja hankasi pilalle. Omatoimipyöräretki. Kohteet ovat tavoitettavissa julkista liikennettä ja kävelyä yhdistämällä.
Fossiilienergia
Nyt on viimeiset hetket nähdä Hanasaaren voimalaitos, yksi ensimmäisiä ilmastonmuutoksen vuoksi häviäviä infrastruktuurikohteita Helsingissä. Ulkomaiset vieraamme hämmästelevät sitä, että Helsingissä, ja vieläpä aivan keskustassa, poltetaan hiiltä energiaksi! Tämä loppuu jo vuonna 2023. Käy siis viivyttelemättä katsomassa omin silmin, kuinka Helsinkiin yhä laivataan kivihiiltä ja kuinka hiilenpolton jätteet tuprutetaan ilmakehään.
Hämmästele, kuinka paljon Helsingin fossiilisen energian infrastruktuurista sijaitsee meren rannoilla, joille loiskuvan meriveden pintaa samaisen fossiilienergian polttaminen nostaa. Hanasaaren voimalan ohella tähän historiaan voi käydä tutustumassa vuosien 1951 ja 2010 välillä toimineessa Laajasalon öljysatamassa, jonka öljysäiliöistä muutama on säilytetty. Merenrantaista sijaintia selittää se, että Suomessa fossiilienergia on laivalla kuljetettavaa tuontitavaraa.
Viemäröinti
Helsingin viemärijärjestelmä on jo nyt riittämätön. Rankkasateilla se ei poista kaduille kertyvää vettä satavan veden tahtiin. Vettä valuu jo nyt kellarikerroksiin viemäreiden tukkiutuessa syksyn lehdistä tai talvella katujen liukkaudenestoon levitetystä hiekasta. Ilmaston lämmetessä vesihöyryn määrä ilmakehässä kasvaa ja Atlantilla syntyy entistä voimakkaampia hirmumyrskyjä, joten rankkasateet yleistyvät ja voimistuvat Suomessakin.
Vuosisadan lopussa tähän asti voimaltaan ja aallonkorkeudeltaan vain kerran sadassa vuodessa tapahtuvia myrskyjä tapahtuu jo joka kolmas vuosi. Vuonna 2005 tällainen tulva nousi jo Kauppatorille. Kun rantatulvat lisääntyvät ja nousevat entistä korkeammalle, viemäriverkosto levittää kaduille tulvivaa vettä laajoille alueille. Koska vedenpinnan korkeus on sama niin tulvaveden alle jääneillä alueilla kuin muualla viemäriverkostossa, vesi nousee samalle tasolle kaikissa saman viemäriverkon taloissa tai kaduilla. Kun viemäreistä alkaa tulvia vettä, kellarit täyttyvät vedestä monissa matalalle rakennetuissa taloissa, jotka eivät sijaitse lähelläkään rantaa. Herkkä alue on esimerkiksi Esplanadilta Hietaniementorille jatkuva maakaistale.
Tulvan uhatessa viemäreistä lasketaankin vettä puhdistamatta suoraan mereen, jotta viemäriputkistoon saadaan tilaa tulvavedelle. Näin tapahtui esimerkiksi vuoden 2005 meritulvassa. Seurauksena puhdistamattoman jäteveden eloperäiset jätteet rehevöittävät Suomenlahtea ja mukana olevat muovit ja myrkyt päätyvät mereen.
Jos ajoitat käyntisi oikein rankkasateiden aikaan, voit siis jo nyt havainnoida, kuinka kapasiteetiltaan riittämätöntä viemäriputkistoa on pääosin Helsingin keskustassa peräti 250 kilometrin verran.